KRUUNA

Kolikko on heitetty ja se on… KRUUNA!

Hienosti arvattu!  Kolikonheitossa on klassisesti 50 % mahdollisuus valita oikein (kruuna vai klaava) ja tällä kertaa tiesit lopputuleman.

Pysy mukana Lottohullujen kampanjoissa ja tarjouksissa tilaamalla aivan hullu uutiskirje! Jätä lomakkeeseen vain etunimesi ja sähköposti:

Kolikonheiton todennäköisyydet

Kolikonheitossa on kaksi mahdollista lopputulemaa, perinteisesti kruuna tai klaava. Näin ollen, jos unohdetaan mahdollisuus jossa kolikko tippuu ja pysähtyy reunalleen, on jokaisella kolikonheitolla todennäköisyys arvata lopputulema oikein 50% (tai  toisin sanottuna 1/2 tai 0.5).

Tässä erilaisia skenaarioita ja niiden todennäköisyyksiä kolikonheitossa:

  • Todennäköisyys arvata kaksi kolikonheittoa oikein: 25 %
  • Todennäköisyys arvata neljä kolikonheittoa oikein: 6.25 %
  • Todennäköisyys arvata viisi kolikonheittoa oikein: 3.12 %
  • Todennäköisyys arva kymmenen kolikonheittoa oikein: 0.097 %

Todennäköisyys kolikon heitolla lasketaan siis seuraavan kaavan kautta: 0.5 potenssiin heittojen määrä. 

Jos verrataan kolikonheiton todennäköisyyksiä Eurojackpot lottoon niin nähdään, että toisiksi suurin voittoluokka 5 + 1 on yhtä todennäköinen saavuttaa kuin arvata kruuna tai klaava 23 kertaa oikein! Eurojackpotin päävoitto, jonka prosentuaalinen todennäköisyys jokaista pelattua riviä kohden on 0.000001 % tarkoittaa kolikonheittoon verrattuna taas sitä, että sinun tulee arvata kolikonheitto oikein 26 kertaa.

Satunnaisuus ja kolikonheiton harhat

Kolikonheitto on yksinkertainen tapa havainnollistaa satunnaisuutta, mutta siihen liittyy myös yleisiä harhaluuloja. Monet uskovat, että aiemmat heitot vaikuttavat seuraavaan lopputulokseen – esimerkiksi että klaava on “vuorossa”, jos kruuna on tullut useasti peräkkäin. Todellisuudessa jokainen heitto on täysin riippumaton, ja todennäköisyys pysyy aina samana, eli 50 %.

Pitkät saman tuloksen sarjat voivat tuntua epätodennäköisiltä, mutta ovat täysin mahdollisia. Kolikonheitto muistuttaa, että satunnaisissa ilmiöissä lopputulokset eivät “muista” edellisiä tapahtumia, vaikka ihmismieli usein näin kuvittelee.